harmi kun kukaan ei kommentoi mun nettipäiväkirjaa. ehkä kukaan ei tiedä miten muhun ja mun elämään pitäisi suhtautua? tai ehkä kukaan ei halua tietää eikä ymmärtää että on vaikeampaakin elämää kuin se ikuinen, koulukirjoista tuttu pumpulikupla?

joka tapauksessa. tänään on ihan kiva päivä. olen lopettanut mania lääkkeet ilman lääkärin lupaa. en tarvitse niitä enää. ne eivät toimi niinkuin niiden pitäisi toimia. vai onko lääkkeiden tarkoitus viedä taju ja elämän ilo kankaalle? kerro se minulle jos osaat. tuskin tiedät yhtään mitään...

minä en oikeen niinku arvosta näitä ihmisiä, jotka ovat niinkuin jotain omistaisivatkin, vaikka ovat sisältä pelkkää tyhjää.